Nuotion sytyttäminen ja nuotiotyypit: rakovalkea, keittotuli, ristikko

Teksti Olavi RautakoskiJulkaistu 9.9.2026

• 5nuotiotyyppiä Wikipedian Nuotio-artikkelissa: rakovalkea, pieni rakovalkea, keittotuli, ristikko, tähtinuotio
• 1kirvesvarren pituus rakovalkean pölkkyä yöpyjää kohden, kahdeksantuumaista (20 cm) keloa (Wikipedia Rakovalkea)
• 0muovi-, alumiini- tai metallipakkausta nuotioon (Luontoon.fi)

Miten nuotio sytytetään?

1. Paikka. Merkitty tulisija; muualla kaukalo, kivireunus tai hiekka-alusta, ei lähelle puita, telttoja tai lehviä, ei kuusen tai katajan pintajuurien päälle (Wikipedia).
2. Puut. Tulentekopaikan puita säästeliäästi, pilkottuna tarvittaessa itse; tuohta ei revitä elävästä puusta, eikä kuivaa puuta kerätä metsästä jokaisenoikeudella (Luontoon.fi).
3. Sytykkeet. Vuolulastut tai tuohikaistaleet (Wikipedia); pieni määrä puhdasta paperia ja pahvia käy sytykkeenä, muovia ja metallia sisältäviä pakkauksia ei polteta (Luontoon.fi). Tulitikut ja sytykkeet kuljetetaan vedenpitävästi.
4. Rakenne. Pienen rakovalkean V-ura tai ristikko: pienet puut ensin, isommat kun tuli on vakaa.
5. Ilma. Puhallus kohdistetaan kämmenillä ohjaten tai rullatun paperin kautta, nuotion puoleinen pää suppeammaksi typistettynä (Wikipedia).
6. Vartiointi. Tuli ei jää yksin; laavulla jaetaan vahtivuorot (Luontoon.fi).

Puukko tekee vuolulastut ja halkoo pienet puut; sen valinta on sivulla puukko.

Rakovalkea

Wikipedian Rakovalkea-artikkeli: eränkävijän nuotiotyyppi, jossa kaksi puupölkkyä, mielellään keloa, asetetaan päällekkäin vaakasuoraan maahan. Erään mitan mukaan pölkkyjen pituus on kirvesvarren pituus yöpyjää kohden, kahdeksantuumaista eli 20 sentin suoraa keloa. Pölkyt koverretaan kirveellä vastakkain tulevilta puoliltaan hiukan koveriksi, väliin asetetaan molempiin päihin tuluspuut, ja tuli pistetään palamaan kiehisten avulla puiden väliin. Hyvin tehtynä rakovalkea palaa koko yön, ja tuulensuojaksi tehdään usein laavu. Nuotio-artikkelin yleisempi kuvaus: pääosa palavista puista on pinossa kahden tai kolmen pitkittäisen puun päällä, tukena kaksi tai kolme maahan tökättyä puuta, ja palaessaan poikittaiset puut muodostavat tulisen seinän.

Rakovalkean lämpö yöpyjälle on vanhaa tietoa: metsänhoitaja A. E. Järvinen suunnitteli louevaatteen selkäpuolen lämmittäjäksi, jolloin lämpö säteilee pystytetystä louteesta alas ja loue estää kylmän vedon, «juulan». Laavun ja louteen sijoittaminen tuleen nähden on sivulla laavuretki.

Pieni rakovalkea

Wikipedian mukaan pienemmässä mallissa asetetaan kaksi halkoa vierekkäin arinaan tai nuotiopaikalle niin, että muodostuu leveän V:n muotoinen ura, jonka kyljet ovat halkaistua pintaa, ei kuoripintaa. Uraan asetetaan sytykkeet, annetaan niiden syttyä kunnolla, ja vasta sitten kolmas halko päälle; tuli leviää toiselle tai molemmille puolille ylähalkoa, ja vastakkaiset palopinnat ruokkivat toisiaan. Tämä on tulentekopaikan tavallisin pitkään palava nuotio: kolme halkoa riittää pitkäksi aikaa.

Keittotuli

Keskeltä halkaistu pyöreä puupölli, jonka rakoon sytytetään sytykkein rakovalkeamainen tuli; kahden vastakkain olevan puolikkaan päälle asetetaan keittoastiat, ja puun ja astian väliin voi laittaa korokkeeksi neljä pientä kiveä, kaksi kumpaankin puoliskoon, esimerkiksi pannun alle. Ison pöllin halkaiseminen kevyellä retkikirveellä onnistuu Wikipedian mukaan piirtämällä yläpäähän halkaisuviiva ja iskemällä useita kevyitä iskuja täsmälleen viivan kohtaan joustamattomalla alustalla. Keittotuli on nuotiolla kokkaamisen tulisija; itse ruoanlaitto on sivulla ruoanvalmistus maastossa.

Ristikko ja tähtinuotio

Ristikkonuotio ladotaan pienistä pyöreistä puista ristikon muotoon ja käy pienimuotoiseen lämmittämiseen; tähtinuotiossa halot ladotaan tähden muotoon ja toisen kerroksen halot päistään edellisten päälle. Molemmat ovat tulentekopaikan tulisijaan sopivia, kun puuta on vähän.

Mikä nuotio mihin tarkoitukseen?

Mitä ei polteta ja miksi

Luontoon.fi: pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voi käyttää sytykkeenä, mutta muovia, alumiinia tai muuta metallia sisältäviä pakkauksia ei polteta. Elävästä puusta ei revitä tuohta eikä katkota oksia, ja kuivuneen tai kaatuneen puun ottaminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, joten tulentekopaikan ulkopuolella puut tuodaan mukana. Wikipedia muistuttaa kipinöistä: pihkainen kohta voi räjähtää ja singota kipinän kauas, ja kuivat lehdet ja havut syttyvät lämpösäteilystäkin. Jos kipinä karkaa, ohjeet ovat sivulla tuli on irti.